Building a global business school in the local language? A knotted and nested paradox system in shaping international student inclusion

In this paper, we offer a study of a global business school in a university located in a non-English-speaking country. We focus on paradoxical tensions related to the use of English as the global language of higher education, and the use of the local language as a mirror of national interests. Our study shows how underlying global–local tensions manifest as a nested linguistic paradox of universalism–particularism across international and national, organizational, and group levels. This paradox is knotted to other tensions on each level, which are made salient by either–or responses to the linguistic paradox. We contribute to paradox theory by theorizing a nested and knotted paradox system, by explaining how either–or responses cause pole suppression and disempowerment that cascade across levels, and by elaborating on how paradox and power operate in language use. We also advance research on inclusion in business schools by theorizing international students’ experiences of inclusion from a paradox and language perspective. Our study indicates that in the era of rising nationalism around the world, the resurgence of local languages in business schools and universities and its consequences for student inclusion is a timely subject of inquiry.

Tässä tutkimuksessa kysymme, voiko kansainvälistä kauppakorkeakoulua rakentaa paikallisella kielellä. Keskitymme jännitteisiin, jotka kumpuavat englannin ja suomen kielen käytöstä korkeakoulujen opetuskielinä. Tutkimuksemme osoittaa, että jännitteet ilmenevät kansainvälisellä, kansallisella, organisaatio- ja ryhmätasoilla nivoutuen toisiinsa ja heikentäen kansainvälisten opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden kokemusta. Tarkastelemme suomalaista kauppakorkeakoulua osana globaaliksi pyrkivää yliopistoa ja kansainvälistä yliopistokenttää. Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa kansainväliset opiskelijat eivät koe kuuluvansa joukkoon. Kehitämme paradoksiteoriaa tarkastelemalla yhtäältä korkeakoulujen kansainvälistymisen ja toisaalta paikallisuuden aiheuttamia jännitteitä kielen näkökulmasta. Nationalismin nostaessa päätään eri puolilla maailmaa vaatimukset paikallisten kielten käytöstä yliopisto-opetuksessa ovat lisääntyneet. Siksi kielivalintojen seuraukset kansainvälisten opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden kokemukselle ovat erityisen ajankohtainen tutkimuksen aihe.