Abstract
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yritysten strategisten linjausten ja henkilöstötuottavuuden johtamisen toimintatapojen yhteyksiä yritystoiminnan kannattavuuteen. Tutkimus kattoi yritysten kokoluokista 20-1000 henkilöä työllistävät yritykset.
Johtamisen käytänteitä kartoitettiin kyselyn avulla henkilöstötuottavuuden strategisen perustan, johdon päätösten, esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tukitoimintojen toimintatapojen suhteen. Tulosmuuttujina olivat tilinpäätöstiedoista lasketut yrityksen kannattavuus (käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin) ja henkilöstötuottavuusarvo.
Keskeiset tulokset:
a. Liiketoimintastrategian linjauksissa priorisoituivat tärkeimmiksi asiakasvaatimuksiin vastaaminen, taloudellinen kilpailukyky ja kolmantena henkilöstön suorituskyky. Henkilöstön johtamisessa korostuivat osaaminen, ilmapiiri ja osallistava johtaminen.
Yrityksen uudistumishakuisuudella oli selkeä yhteys henkilöstötuottavuuden johtamisen koko-naisuuteen. Strategiset painotukset korreloivat loogisesti mm. johdon strategiatyön työhyvin-vointipainotukseen.
b. Iohtamisen käytänteillä on selkeä yhteys yritysten kannattavuuteen ja henkilöstötuottavuusarvoon. Hyvien ja huonojen johtamiskäytänteiden yritysten ero oli 5 – 8 %-yksikön luokkaa, joka on erittäin suuri ero.
c. HTI oli isoissa yrityksissä alhaisempi kuin pienemmissä. Johdon ja HR:n prosessien aktiivisuus sekä esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä korreloivat positiivisesti HTI:n kanssa.
Heikko HTI oli yhteydessä heikkoon kannattavuuteen ja hyvä kannattavuuden taso saavutettiin jo HTI:n keskitason yrityksissä.
d. Alle 1000 henkilön yrityksissä henkilöstötuottavuus oli kehittynyt hieman 2009-2018. HTJI:n osa-alueista tilastollisesti merkitsevästi oli kehittynyt johdon prosessit. Kehitystä oli myös useissa HR:n prosesseissa, mutta varsin monilla osa-alueilla oltiin vuoden 2016 tasolla.
Johtamisen käytänteitä kartoitettiin kyselyn avulla henkilöstötuottavuuden strategisen perustan, johdon päätösten, esimiestyön ja henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin tukitoimintojen toimintatapojen suhteen. Tulosmuuttujina olivat tilinpäätöstiedoista lasketut yrityksen kannattavuus (käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin) ja henkilöstötuottavuusarvo.
Keskeiset tulokset:
a. Liiketoimintastrategian linjauksissa priorisoituivat tärkeimmiksi asiakasvaatimuksiin vastaaminen, taloudellinen kilpailukyky ja kolmantena henkilöstön suorituskyky. Henkilöstön johtamisessa korostuivat osaaminen, ilmapiiri ja osallistava johtaminen.
Yrityksen uudistumishakuisuudella oli selkeä yhteys henkilöstötuottavuuden johtamisen koko-naisuuteen. Strategiset painotukset korreloivat loogisesti mm. johdon strategiatyön työhyvin-vointipainotukseen.
b. Iohtamisen käytänteillä on selkeä yhteys yritysten kannattavuuteen ja henkilöstötuottavuusarvoon. Hyvien ja huonojen johtamiskäytänteiden yritysten ero oli 5 – 8 %-yksikön luokkaa, joka on erittäin suuri ero.
c. HTI oli isoissa yrityksissä alhaisempi kuin pienemmissä. Johdon ja HR:n prosessien aktiivisuus sekä esimiesten osaaminen työhyvinvoinnin edistämisessä korreloivat positiivisesti HTI:n kanssa.
Heikko HTI oli yhteydessä heikkoon kannattavuuteen ja hyvä kannattavuuden taso saavutettiin jo HTI:n keskitason yrityksissä.
d. Alle 1000 henkilön yrityksissä henkilöstötuottavuus oli kehittynyt hieman 2009-2018. HTJI:n osa-alueista tilastollisesti merkitsevästi oli kehittynyt johdon prosessit. Kehitystä oli myös useissa HR:n prosesseissa, mutta varsin monilla osa-alueilla oltiin vuoden 2016 tasolla.
Translated title of the contribution | Ledarskap av personalproduktiviteten 2018: Undersökningens huvudresultat |
---|---|
Original language | Finnish |
Place of Publication | Helsinki |
---|---|
Publisher | Ossi Aura Consulting Oy |
Number of pages | 26 |
ISBN (Print) | 978-952-68651-2-6 |
ISBN (Electronic) | 978-952-68651-3-3 |
Publication status | Published - 2018 |
MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Keywords
- 512 Business and Management