Abstract
Lakia ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta uudistettiin syksyllä 2020. Yritysostolain tarkoituksena on seurata ja erittäin tärkeän kansallisen edun vaatiessa rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille eräissä kotimaisissa yrityksissä. Käytännössä laki antaa viranomaisille toimivallan kieltää tiettyjen, etupäässä ulkomaisten omistajien suunnittelemien yritysostojen toteutuminen. Tulevaisuudessa tämän turvallisuusperusteisen yritysostojärjestelmän merkityksen voi ennustaa kasvavan kansainvälisen talousjärjestelmän jännitteisyyden lisääntyessä.
Tässä artikkelissa esitellään lainsäädäntöuudistuksen tuomat keskeiset muutokset Suomen yritysostojärjestelmään, sijoitetaan yritysostolaki kansainväliseen viitekehykseen eli eri puolilla maailmaa kiristyvään yritysostojen seurantaan ja vertaillaan sen toimintaperiaatteita kilpailuoikeudelliseen yrityskauppavalvontaan. Artikkeli käsittelee lakimuutoksen keskeisiä käsitteellisiä täsmennyksiä erittäin tärkeän kansallisen edun ja sen kattamien yritysten määrittelyyn sekä sen menettelyllisiä ja sisällöllisiä uudistuksia. Artikkeli keskittyy erityisesti lakiuudistuksen viranomaisille perustamaan toimivaltaan asettaa yrityskaupalle ehtoja, ja se esittää muutoksen lähentävän turvallisuusperusteista yrityskauppavalvontaa vastaavaan kilpailuoikeudelliseen menettelyyn. Muutoksella on huomattavaa käytännöllistä merkitystä, sillä viranomaisten keinovalikoiman kasvaessa yrityskaupat saattavat monimutkaistua, minkä lisäksi yritysostolle asetettavien ehtojen neuvottelu, toteutus ja valvonta edellyttävät uudenlaista asiantuntijuutta. Muutoksella, ja sen kansainvälisillä vastinpareilla, voi ollamyös laajempia systeemisiä vaikutuksia, jotka edellyttävät sekä turvallisuusperusteisen että kilpailuoikeudellisen yrityskauppavalvonnan toimintaperiaatteiden uudelleenarviointia.
Tässä artikkelissa esitellään lainsäädäntöuudistuksen tuomat keskeiset muutokset Suomen yritysostojärjestelmään, sijoitetaan yritysostolaki kansainväliseen viitekehykseen eli eri puolilla maailmaa kiristyvään yritysostojen seurantaan ja vertaillaan sen toimintaperiaatteita kilpailuoikeudelliseen yrityskauppavalvontaan. Artikkeli käsittelee lakimuutoksen keskeisiä käsitteellisiä täsmennyksiä erittäin tärkeän kansallisen edun ja sen kattamien yritysten määrittelyyn sekä sen menettelyllisiä ja sisällöllisiä uudistuksia. Artikkeli keskittyy erityisesti lakiuudistuksen viranomaisille perustamaan toimivaltaan asettaa yrityskaupalle ehtoja, ja se esittää muutoksen lähentävän turvallisuusperusteista yrityskauppavalvontaa vastaavaan kilpailuoikeudelliseen menettelyyn. Muutoksella on huomattavaa käytännöllistä merkitystä, sillä viranomaisten keinovalikoiman kasvaessa yrityskaupat saattavat monimutkaistua, minkä lisäksi yritysostolle asetettavien ehtojen neuvottelu, toteutus ja valvonta edellyttävät uudenlaista asiantuntijuutta. Muutoksella, ja sen kansainvälisillä vastinpareilla, voi ollamyös laajempia systeemisiä vaikutuksia, jotka edellyttävät sekä turvallisuusperusteisen että kilpailuoikeudellisen yrityskauppavalvonnan toimintaperiaatteiden uudelleenarviointia.
| Original language | English |
|---|---|
| Peer-reviewed scientific journal | Defensor Legis |
| Volume | 102 |
| Issue number | 2 |
| Pages (from-to) | 258-280 |
| ISSN | 0356-262X |
| Publication status | Published - 2021 |
| MoE publication type | A1 Journal article - refereed |
Keywords
- 513 Law
- ulkomaalaisten yritysostojen seuranta
- yrityskauppa