Katastrofitutkimuksen käsitteistöä suomeksi ja Suomessa: kimmoisasti vaaroja kohti?

Eija Susanna Meriläinen, Maija Nikkanen, Aleksi Räsänen, Antti Silvast

Forskningsoutput: TidskriftsbidragÖversiktsartikelPeer review

Sammanfattning

Katastrofitutkimus (disaster studies) pureutuu vaaroihin, katastrofeihin ja kriiseihin. Tutkimusalue ei ole vakiintunut yhteiskuntatieteiden osaksi Suomessa, mutta sillä on annettavaa erityisesti luonnonilmiöihin kietoutuneita katastrofeja tutkittaessa. Tämä katsausartikkeli tarkastelee, millaista suomenkielistä käsitteistöä katastrofeja tutkittaessa käytetään tai voitaisiin käyttää. Käsitteistön tarkastelu on tärkeää useasta syystä: (1) katastrofit ovat ajankohtaisia kansainvälisesti ja Suomessa, (2) aiempi kotimainen käsitteistö on osin ongelmallista luonnonilmiöihin liittyvien vaarojen yhteydessä, ja (3) käsitteistön selkeys auttaisi yhteistyötä katastrofikontekstissa, jossa aihepiirin politiikka ja tutkimus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Artikkelissa käymme läpi avainkäsitteitä kolmelta kantilta. Ensiksi ammennamme käsitteitä kansainvälisestä katastrofitutkimuksesta. Toiseksi käymme läpi Suomen katastrofiriskien hallinnoinnin politiikkaa ja sen sanastoa. Kolmanneksi tarkastelemme suomalaista riskejä ja poikkeusoloja koskevaa tutkimusta. Keskustelussa tutkimusalueen avainkäsitteet hahmottuvat ja kirkastuvat. Haastamme esimerkiksi ”luonnononnettomuuden” käytön käsitteenä katastrofeista puhuttaessa, sekä pohdimme, kannattaako puhua ”resilienssistä” vai kantaisiko kimmoisuus oleelliset merkitykset paremmin. Vaikka painotammekin tiettyjä käsitteiden tulkintoja, emme pyri lyömään lukkoon yksittäisiä määritelmiä, sillä käsitteiden monisyisyys kuuluu tutkimukseen.
OriginalspråkFinska
Referentgranskad vetenskaplig tidskriftAlue ja ympäristö
Volym49
Utgåva2
Sidor (från-till)92-109
ISSN1235-4554
DOI
StatusPublicerad - 14.12.2020
MoE-publikationstypA2 Översiktsartikel i en vetenskaplig tidskrift

Nyckelord

  • 512 Företagsekonomi

Citera det här